olo on epätodellinen. tai siis, ihanaa kun vaihtovuosi oikeasti, tosissaan, lähtee käyntiin ja siitä tulee todellisuutta, mutta vaikea ymmärtää että siellä todella ollaan koko vuosi
tänään ilmestyi uutta pariisin kevättä, ja aion viedä isäntä-emäntä-äidilleni suomalaisen musiikin parhautta. sekä ultra brata että pariisin kevättä. ratikkakassin helsingistä. salmiakkia omiin varastoihini jos hän ei siitä pidä (toivottavasti ei)
sain jennalta postissa piirroksen. voisin ruveta itkemään kun hän on niin taitava. siinä kuvattu merimies (corto maltese, rakkaani) tuntui ällöttävän symboliselta
matkalaukut ovat pakattu painavat juuri ja juuri sen sallitun painon