AI NIIN ARMAGEDDON

vitsi unohdin ihan kokonaan etten koskaan siitä kirjotellut mitään! voi ei! korjaan tämän siis nyt

reissasin 19.-22. lokakuuta aucklandiin paikalliseen comic coniin, pääasiassa kattomaan paria näyttelijää yhdestä tv-sarjasta josta en oo ihan varma tykkäänkö ironisesti vai en, koska ymmärrän kyllä että kyseinen sarja on oikeesti aika huono, mutta mulla on niin paljon kavereita jotka on ihan hulluna etten voi sanoa etten tykkäisi lainkaan? en tiiä. kuitenkin niin pari näyttelijää tuli tänne uuteen-seelantiin ja se oli aika villiä, koska mukana oli yks suosikeistani Mark Pellegrino! ja jos satutte olemaan facebookissa ehkä huomasitte miten hyperventiloin kun tämä kuva tapahtui:

sama mies sano että oon lahjakas kun annoin piirtämäni muotokuvan ihan vaan kiitoksena koska herra on niin loistava. hihii

asuin paikallisen perheen kanssa tämän viikonlopun, ja oikeestaan olin niiden luona vaan kaksi yötä (kolme päivää tosin) ja silti ne kohteli mua kuin oikeeta perheenjäsentä - mitä ei oikeestaan oo vieläkään tapahtunut oman hostperheeni kanssa. 

oli muutenkin tosi erilaista, koska meidän talossahan on vaan minä, Lynaire ja Lachlan, mutta näillä oli vanhemmat, tytär, poika, kaks vaihtaria, yks yliopistovaihtari ja sen lisäks vielä pitivät bed & breakfastia turisteille! pakko myöntää että nautin siitä kun on paljon ystävällisiä ihmisiä ympärillä ja talo on täysi!suunnitelmat on ollut palata takasin aucklandiin tämän perheen luo, kyllä kyllä!

sinänsä jännitti mennä tähän tapahtumaan, koska se kaveri joka oli saanut mut vakuuteltua sinne menemiseen, ei loppujenlopuksi ite päässyt tulemaan. anto kuitenkin omien kavereidensa numeroita, joiden kanssa voisin viettää aikaa. kuitenkin, heti ensimmäisenä päivänä kun jonotin päästäkseni sisään, tuli yks tyttö juttelemaan, ja jotenkin meillä vaan sytytti ja se on ihan loistotyyppi, ja vietettiin oikeestaan koko viikonloppu yhessä ja toistemme henkisenä tukena kun koettiin pieniä fanityttöheikotuksen hetkiä (tai siis minä koin.)

harmi vaan että tämä Sophia asuu christchurchissa, koska meillä ei oo juuri lainkaan mahollisuuksia nähä uudestaan. se sanoi että ehkä noin 84% varmuudella tulee wellingtoniin joulukuun puolessavälissä, ja loistavaa jos tulee, koska sen näkeminen uudestaan parantais mielialaa huimasti!

mutta siis joo. tässä minä taas, piirtämässä. pari ihmistä tunnisti nettinimeni kun niitä päästiin vaihtamaan, ja monet tunnisti myös piirtotyylistä, ja sitten ihan vaan kiitoksena kun moikkasivat piirtelin jotain. se oli aika huisia, pakko myöntää, että joku ihan toisesta maasta tunnistaa siitä nimimerkistä millä netissä kulkee! siistiä

koulu ohi

nii just niin yhyy koulu on loppu katsokaa mikä surullinen tyhjä käytävä :'(

aika villii. koulu on ollu niin iso osa sitä mitä elämä täällä on ollut, niin tuntuu kummalta kun ei tarvi enää mennä sinne päivittäin. muut kaverit puskee vielä kokeitaan, nyt on vasta lukuloma mutta ei mulla missään vaiheessa ollut aikeita tai motivaatiota niitä tehdä (tulee olee tuskaa takasin suomessa, sanon vaan että ymmärrätte miks tuskailen sitten takasintullessani)

viime maanantaina oli prizegiving, ehkä koulun puolesta ainoo virallinen päättäjäisjuttu mitä täälläpäin on, meillä oppilailla on kyllä vielä ball (ja afterball shh) mutta se oli koulun tapa arvostaa ja huomioida ne jotka oli pärjänny hyvin ja mitä sellasta. mäkin sain palkinnon, kaksikin, mutta vähän nauratti kyllä. ensimmäinen oli top of class, mutta englannista toisena kielenä. eli käytännössä "onneks olkoon osaat puhua meidän kieltä" ja toinen palkinto oli suomen edustamisesta........ ??? en ymmärrä haha mutta tommoset fiinit diplomit nyt on.

käskin Mayta ottamaan kuvan mutta haha ei tullut muuta kuin selkäshotti mutta siellä minä olen! mekossa jonka olen ihan itse tehnyt! 

rehtori? tuntu jotenkin pakolliselta ottaa kuva

Evie! meidän student rep(resentative) ja yks hienoimpia ihmisiä ketä oon tavannu

samana iltana oli guy fawkes day, ja satamassa oli ilotulituksia! se oli siistiä vaikka satoi ja tuuli ja oli ihan liikaa ihmisiä ja typeriä humalaisia jotka heitteli ilotulitteita väkijoukkoon mutta selvittiin ehjin nahoin.

matthew vähän liikkui liikaa, mutta hänestä eteenpäin amy, emma ja claire!

tiistai oli viiminen oikee päivä, sillon oli vielä vika year 13 assembly, ja tässä pari kuvaa tovereista ja musta, valokuvauksenopeni päätti olla kiva kun nousin kuvistöitäni koululta ja antaa niitä mulle!

Ceci minä ja Claire! ihanasti sattu että kaks mun parhaista kavereista samassa kuvassa hehee

Julia, Tina ja puolikas Rowan

Tess! (ja May sen takana)

aikasemmin samana päivänä oli tarkotus tehdä pila rehtorille ja meidän year 13 deanille (hirveetä anglismia tää nykyään mutta en tiedä mitä nää termit vois olla suomeks, antakaa anteexi)

ei ollu mikään hirveen onnistunut juttu kun ilmapalloja ei ollu tarpeeks. vietiin kyllä sitten kanssa pehmoleluja toimistosta, ja myöhemmin päivällä kun vaan pyörittiin suunnatta kaupungissa koska kukaan ei halunnut mennä kotiin, törmättiin joihinkin nuorempiin oppilaisiin jotka oli vaan huvikseen pölliny ne lelut. (mutta me kyllä jahdattiin niitä ja saatiin ne takasin. tää oli paljon hauskempi juttu kun oli paikalla okei)

ja illalla vielä juhlistettiin koulujen päättymistä samojen lelujen kanssa?

keskiviikkona oli vielä viiminen visiitti kouluun, international lunch ja sain sielläkin jonkinsortin diplomin ihan vaan siitä että olen ollut täällä ja käynyt koulua. ja siistin Wellington High School pinssin. jahuu. iltapäivällä mentiin lynairen kanssa kattomaan hotel transylvania, koska meidän paikallisessa leffateatterissa oli Cans Film Festival, eli jos toit purkillisen ruokaa joka lahjotetaan hyväntekeväisyyteen, pääset leffaan. aivan jäätävä sanaleikki, mutta se leffateatteri on kolee ja yllättävän hyvä pätkä oli! nörtteilin 90% ajasta kuitenki animaatiotekniikasta joka oikeesti oli aika siisti shh

tällänen se teatteri oli! makee eiks

perjantaina suunnattiin nokka kohti aucklandia. Lynairen parhaan kaverin Aidan tyttärellä Emeraldilla oli 21-vuotissynttärit ja juhlat joihin me mentiin kanssa! se kyllä sai tajuamaan että minä ja mun hostperhe ollaan tosi eri maailmoista, koska kaikkien mielestä siellä oli ihan okei ja normaalia että tää synttärisankari, joka siis oli kolmannella kuulla raskaana, poltti ja joi. rupes ahdistamaan niin paljon humalaiset ja kovaääniset ihmiset joita en ketään tunne että piti vetäytyä ihan toiseen huoneeseen yksin. teki mieli nauraa koska kaikki AFS ohjaajat ja mitkälie sanovat että "jos ikinä joudut sellaseen tilanteeseen juhlissa tai jossain jossa et halua olla kun jos vaikka on humalaisia ihmisiä, niin soita niin tullaan hakemaan". olisivatkohan tulleet hakemaan vaikka kyseisiin juhliin oltiin menty hostperheen mukana.

mutta eh, ei se ollut niin paha. Aida ymmärs kyllä että mikä oli vialla, ja koska se - vaikka onkin Lynairen paras ystävä - sano että sen kanssa eläminen on varmasti rankkaa, koska sen kanssa on vähän hankala tulla toimeen. ja jotenkin tää viimein sai mut ymmärtämään että mä oon yrittänyt niin ankarasti olla paras mitä voin tän hostperheen kanssa, ja loppujenlopuks ne ongelmat mitä meillä on ei oo mun syytä. niin karulta kun se kuullostaakin, en varmaan tuu kaipaamaan hostperhettäni niinkään, eniten ehkä kissaa - ja ehdottomasti Cecin perhettä. ne on ollu mulle sellanen mitä hostperheen pitäis olla.

tällä hetkellä hyvä fiilis, vaikka käytiinkin tänään cecin kanssa koululla ostamassa vuosikirjat, ja se on mun ainoo sinänsä konkreettinen todiste siitä että oon ollu osa tätä koulua, ja mun nimi on kirjotettu väärin eikä mun kuvaa oo siellä vaikka kaikkien muiden on. jes :')

mut ei täs mitää näil mennään, täl viikol varmaan heilutaan wellingtonin vaihtareiden kanssa kun koulukaverit painaa koulua, ens viikosta en tiedä paitsi että yks kaveri marstonista tulee wellingtoniin viikonloppuna ja siTTEN MENENKIN JO SYDNEYHYN MOIKKAAMAAN ÄITIÄ JA ISÄÄ, VAU OON INNOISSANI. anteeks capslock mutta jahuu!! sen jälkeen on ball, ja sitten on end of stay camp, ja yks kaveri christchurchista sano tulevansa wellingtoniin ja sit jossain välissä pitäis mennä aucklandiin taas ja on kesäloma ja JOULU? ja uusvuosi ja uu aa ee apua sit onkin jo aika täällä loppu. oijoi voi voi mutta sitten ainakin pääsee näkemään kaikkia teitä, mitä odotan kyllä innolla.