kun touhuaa paljon. viikonloppuna oli AFS gateway camp ja kymmeniä samanmielisiä ihmisiä samassa tilassa ja ihanuusystäväni roosakin! voih! edes hänen kanssaan en puhunut suomea, ja tämäkin kirjoittaminen tuntuu vieraalta
ympäristö oli kaunis mutta asuinolosuhteet leirikeskuksille tyypilliset
ruoka oli hyvää, kahvi pahaa. (uusiseelantilaiset eivät osaa tehdä kahvia - olen siirtynyt teehen)
tässä välissä oli ikävyyden hetkiä, kun hostmamani joutui sairaalaan. oli tarkoitus mennä toiseen, tuntemattomaan perheeseen yöksi, mutta ei tarvinnutkaan kun lynaire pääsi kotiin jo seuraavana yönä. vietin sunnuntai-maanantai yön kahdestaan hostveljeni kanssa, jonka olin tagvannut ensimmäistä kertaa sinä päivänä. mutta ei se mitään, campbell on loistava! hyvää seuraa ja kiinnostunut samoista asioista
tänään olin yksinolemisen tuulella. ärsyynnyin kavereitteni kavereiden lapsellisuuteen ja kiittämättömyyteen ja ärsyynnyin helposti. luin hyvää kirjaa ja rauhotuin, mutta väsyin. näin rachelia. se piristää, kun joku tietää missä tilanteessa on ja osaa neuvoa. ja näyttää kauniita paikkoja.
hymyilyttää, vaikka ei aina. tulevaisuudessa useammin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti